Veturipullo on Erkkitapio Siiroisen suunnittelema ja Riihimäen Lasi Oy:n valmistama puristelasipullo, joka syntyi juhlistamaan Riihimäki-Pietari-radan satavuotista historiaa vuonna 1970. Riihimäen tehdas valmisti juhlapulloa kirkkaana, keltaisena, lilana, sinisenä, amberina ja ruskeana noin 15000 kappaletta. Tämän jälkeen pulloja tehtiin tuhannen tai parin tuotantoerissä vaihtelevin sävyin. Riihimäen Lasin toiminta päättyi vuonna 1990. Suupuhallus ja taidelasin tuotanto loppui jo 1976. Viimeisinä vuosina tehtaassa valmistettiin automaattisesti tehtävää käyttölasia, Kotilasia. Vuonna 1995 Siiroinen myönsi riihimäkeläiselle JL-Lasille oikeuden valmistaa rajoitetun 2000 kappeleen erän veturipulloja. Kumma kyllä, uusin tulokas on harvinaisin ja kallein.Aluksi en edes pitänyt veturipullosta. Keräilin sinisiä pulloja kuistin ikkunalle ja koska halusin hankkia muutaman suomalaisen klassikkopullon kohentamaan alkuperältään Alko- ja Tiimari-voittoista rivistöä, veturipullokin tuli ostettua. Rumahan se oli eikä edes veturin näköinen, ei ainakaan suomalaisvalmisteisen veturin. Kun kuistin ikkunalaudat täyttyivät ja harrastus oli katkolla, huomasin kirjahyllyn päällä matalan pullorivistön mentävän tilan. Vain kaksi mallia tuli kysymykseen, veturipullo ja aurinkopullo. Valinta oli helppo. Meillä on aina harrastettu rautateitä, joten veturipullo sopi teemaan ja oli lompakollekin ystävällisempi keräilykohde. Kalleimmista aurinkopulloista on pulitettu jopa 1250 euroa.
On sitten rouvallakin ikioma rautatieharrastuksensa satunnaisen veturitallilla hääräämisen lisäksi. Suomalaisen puoliantiikin osto- ja myyntiliike Laatutavara luokittelee tuotteet eri kategorioihin ja veturipulloon on liitetty määreet ”merkkituote, keräilyesine, näyttelyesine” sekä ”erityisesti naisille”. Mitä tuohonkin sanoisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti