Otus on vakiovieras huoneissamme, tietoisuus siitä, että liikunta on hyväksi sielulle ja ruumiille ja säännöllisesti harjoitettuna säästää monelta vaivalta. Pörrääjä on vain kovin laiska, lentelee kyllä ja muistuttaa olemassaolostaan, mutta harvoin puraisee ja saa "uhrinsa" liikkeelle.
Viime talvi oli hiihdon kannalta surkea, joten liikunta jäi minimiin. Kesällä aktiivisuus jonkin verran lisääntyi, kun ohjelmassa oli tavoitteellista kävelyä ja pyöräilyä. Syksyn myötä ainoaksi kunnon ylläpitotoimekseni on jäänyt hyötyliikunta, kuten haravointi, siivous, kudonta ja satunnaiset kauppareissut.
Eilen sitten liikuntakärpänen puraisi. Olimme paikallisella kuntosalilla sitten huhtikuun, puolisoni toki treenaa työpaikkansa salilla viikottain, ja treeni tuntui niin hyvältä, että tänään halusin hölkkälenkille sateen raikastamaan pimeään iltaan. Sekin tuntui hyvältä. Ehkäpä vuodenvaihteen liikuntaloma on saanut kärpäsen aktivoitumaan. En halua hangen rahistessa suksen alla nikertyä heti alkumatkasta. Siksi pieni kuntokuuri on paikallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti