Ensimmäiset joulujuhlat tänään, jouluruokineen, joululauluineen. Tästä se lähtee! Pakko tsempata itseään vuoden työteliäimmän ajan edessä. Joulunalusaika tilaisuuksineen on suuri, epämääräinen möykky, joka on pakko lohkoa helpommin käsiteltäviin osiin. Viikko tai puolitoista on sopiva koko, helppo hahmottaa ja armollinen unohduksissa: vielä ehtii. Päivä kerrallaan eläminen ei onnistu, koska kaikki on juhlien osalta ennakoitava: on varattava tilat ja tarjottavat, hankittava esiintyjät, hoidettava ilmoitukset ja tilattava taksit. Päivittäisen perustyön ohessa muut joulumuistamiset, joulukortit ja joululehdet. Sanonpa kuin Arvo Turtiainen runossaan: ”Mikä uuvuttava rauhan pilvi, mikä eksyttävä onnentoivotusten sumu, mikä hyväntahdon lumipyry.” Kirkko saisi ottaa oppia ortodokseilta ja keskittyä pääsiäiseen.
No, kun nyt kuitenkin joulun alla kaikilla mieli on hyvä, lämmin, hellä ja kukkaron nyörit herkässä, turuilla ja toreilla järjestetään jos jonkinlaista hyväntekeväisyystapahtumaa. Minullakin on asian johdosta työviikonloppu. Perjantai ja lauantai menee seurakunnan lähetysmyyjäisvalmisteluissa ja adventtipyhä itse myyjäisissä. Minua ei sykähdytä niinkään lähetystyö kuin talkoohenki, joka pienessä maalaispitäjässä on voimissaan. On kuulkaas sukkaa, lapasta ja suussa sulavia karjalanpiirakoita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti