Tänään tuhkakeskiviikkona alkoi paaston aika eli kristikunnan kilvoittelu kohti pääsiäistä. Luterilaisetkin ovat ottaneet onkeensa ja perinteisen ruokavaliopaaston rinnalle tai pikemminkin tilalle on jo pitkään lanseerattu erinäisiä aineista ja tavoista luopumisia. Hyllytykseen joutavat tupakka, alkoholi, kahvi ja monenlaiset herkut, yhtä lailla töllön tai tietokoneen tuijottelu, kiroilu, juoruilu, minkä nyt kukin kokee elämäänsä sitovaksi häiriötekijäksi. Pieni paussi tottumuksissa palauttaa isännäksi ryöstäytyneen rengin asemaan ja näin jättää aikaa tärkeämmille asioille.
Tämän vuoden uutuus on ekopaasto. Kirkko ja Suomen ympäristökeskus kampanjoivat yhdessä vähähiilisen elämäntavan puolesta eli kannustavat kohtuullistamalla säästämään luonnonvaroja ja siten hillitsemään ilmastonmuutosta. Selasin kampanjan verkkosivuja ja olin pettynyt varsin typistettyyn aineistoon, joskin aina löytyi myös hyviä linkkejä lisätietoa kaipaavalle. Ja onhan se niinkin, että parempi tarjota houkutukseksi muutama selkeä perusvinkki, joihin sitten oman maun mukaan voi lisätä vaikeusastetta asiaan perehdyttyään. Aion osallistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti