Suksilla on oltu viitenä iltana peräkkäin. Meno tuntuu jo vähän voimattomalta varsinkin, kun tuiki tärkeä venyttely on jäänyt. Mikä siinä onkin, että tuota palauttavaa kymmenminuuttista ei tahdo illasta löytyä. Juominenkin on jäänyt ja nestevajaus, jos mikä, tuntuu ladulla. Näillä pakkasilla ei vesi maistu eikä teetä ole aina saatavilla, joten kahvi on monesti ollut päivän ainoa juoma. Ei hyvä.
Koska ajatuksia on syytä tuulettaa muuallakin kuin ladulla, huomenna on tarkoitus pitää välipäivä. Yksi hiihdoton ilta tekee hyvää ja antaa potkua viikonlopun viettoon. Pyhänä olisi tarjolla Haku-Veikon laturetki naapurikaupungissa. Viime vuonna kun oltiin ensimmäistä kertaa, lenkistä oli tulla Latu-Veikon hakuretki. Oli vaikea pysyä kartalla, koska karttaa ei ollut, ja monessa risteyksessä oli luotettava vaistoon. Kova pakkanen ja epävarmuus reitistä on ikävä yhdistelmä, mutta vaisto toimi ja päästiin hyväntuulisina maaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti