Touhukas viikonloppu

Eilen aamupalan ja petivaatteiden vaihdon jälkeen autottoman päivän kunniaksi poljimme romanttisesti pienessä sateessa kauppaan ja torille. Viikonlopun ruokaostokset pakattiin reppuihin ja laatikollinen puolukkaa kulki ritsillä kotiin. Vaikka metsässä viihdynkin, hirvikärpäskammon vuoksi olen jo vuosia ostanut syksyn marjat torilta.

Sade taukosi aikanaan ja odotettu pouta sai vipinää kinttuihin. Nostimme perunat pienestä penkistämme ja yllätys oli melkoinen, kun komeaa mukulaa kertyi peräti neljä ämpärillistä. Kellarittomana moisen määrän kanssa alkaa olla jo säilytysvaikeuksia. Onneksi ulkorakennuksesta löytyy viileä soppi jos toinenkin. Aikaisemmin perunamaa jäi hieman varjoon, mutta keväinen puunkaato-operaatio on valaissut maiseman ja ilmeisesti antanut uutta puhtia kasvulle. Kun kulta jatkoi siistimispuuhia pihalla, ruohonleikkuuta ja sen sellaista, minä imuroin ja pyyhin isoimmat pölyt sisänurkista. Illalla maistui ruoka oman maan antimista.

Nyt huomaa, että on kuokittu, kulku on kankeaa ja lihakset kipeinä vatsaa myöten. Jokohan lokakuussa ehtisi salille lihaskuntoa hankkimaan? Syytä olisi, sillä hölkkälenkki pari kolme kertaa viikossa ei auta kuin pintapuolisesti.

Sadepäivän puuhana jalostettiin kaksi muovikassillista lohjalaisia omenoita soseeksi. Samettinen omenasose on hyvä kyytipoika kaurapuurolle, toiseksi paras heti voisilmän jälkeen. Urakan jälkeen otettiin suunnaksi Ideapark. Säästä huolimatta liikennettä oli paljon, myös poliiseja, joten vauhdit pysyivät maltillisina. Koska moottoritie on ankea väylä sateella ja muulloinkin, takaisin ajettiin vanhaa tietä. Ruokakorin lisäksi kotiin kulkeutui kaksi kirjaa itselle, kiinalaista filosofiaa nykyihmiselle ja suomalaisten retriittikokemuksia, sekä kaksi kassillista lankoja työmaalle.