Eläinten viikko alkoi tänään, kuten joka syksy vuodesta 1959 lähtien. Lokakuun neljäs päivä on eläinten ystävän ja suojeluspyhimyksen Franciscus Assisilaisen muistopäivä ja vakiintunut kansainvälisen eläinten viikon aloittavaksi eläinten päiväksi. Mikäli lehtien mainossivuihin on uskominen, ylikansalliset eläinruokafirmat nettoavat taas mukavasti. Kukapa ei nyt lemmikkiään eläinten päivänä hellisi. Rahat pois sano.
Pyhä Fransiskus, Robert de Caluwe 1999, Joensuun Taidemuseo
Alaluokan kuvaamataidontunnilla tehtiin eläinten päivän julisteita. Olin kirjoittanut paperiin ”kala pitää puhtaasta vedestä” ja näpertelin vahaliitujeni kanssa. Luonnonsuojeluhenkinen pienestä pitäen? Ei nyt sentään. Aiheet arvottiin lemmikkiepidemian välttämiseksi siis sen, että jokaisessa plakaatissa olisi pällistellyt söpö kissa tai koira, miksei hevonenkin, ja minä onneton nostin lapun, jossa luki kalat. Pettymyksestä toivuttuani aihe oli kaikkea muuta kuin tylsä ja pian otsikon alla uiskenteli jos jonkin väristä ja näköistä suomuselkää. Julisteen reunat väritin keltaiseksi. Kuinka onkin jäänyt mieleen.
Hyvää eläinten päivää kaikenkarvaisille ja karvattomille elikoille, kaikille, joita maa päällään kantaa. Ja Viljamille ja Vihtorille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti