Lasimäellä

Aamupäivällä ajelin Hämeenlinnaan tarkemmin sanottuna Iittalaan Kalvolaan. Kuntaliitos on metka juttu ja kaihertaa lasikyläläisten mieliä varmasti pitkään. Käyntini perimmäinen syy oli naivistien taidenäyttely, mutta myös etuseteli lasimyymälään. Aamulla kävin kissanhännänvetoa menenkö autolla vai junalla ja aikatauluton vaihtoehto voitti, koska a) säätiedotuksessa luvattiin sadekuuroja b) en ollut ajantappopäällä - neljä tuntia lasimäellä olisi ollut liikaa c) sain kiireettömän aamun.

Kuin korvaukseksi epäekologisesta valinnasta, päätin ajaa reitin mahdollisimman taloudellisesti ja onnistuinkin. Mittari näytti edestakaisen 45 km matkan keskikulutukseksi 4 litraa sadalla eli kulttuuriretkuilu hörppäsi vajaat 2 litraa menovettä. Ensimmäinen edellytys moisen tuloksen saamiseen on moottoritien karttaminen. Vanha kolmostie tai Kuurilan maaseuturaitti takaa, että nopeus jää kahdeksaankymppiin ja alle. Toisekseen on otettava käyttöön muut taloudellisen ajamisen kikat, jouheva vaihtaminen, ennakointi, pysähdysten välttäminen, moottorijarrutus, ja kaasua on säädeltävä varovasti kuin olisi kananmuna tallan alla. Säästöä tuli, mutta ei ajaminen kovin rentoa ollut.

Mitä sitten naivistiseen näyttelyyn tulee niin onhan noita nähty. Tämän vuoden kuvakavalkadi ei kokonaisuutena jaksanut innostaa. Oli toki paljon kivoja ja söpöjä kuvia, mutta oivallus puuttui monesta. Myös kopiot ärsyttivät. Jos viime vuonna tietty maalaus oli mennyt kaupaksi, tälle vuodelle oli tehty lähes samanlainen, mutta hieman eri sävyissä. No, olen toiston ystävä, pidän grafiikasta ja kaikesta taideteollisesti tuotetusta, joten menköön toisinnot, onhan se leipänsä tienattava taiteilijankin. Mutta helmiäkin joukossa oli. Sanna Lappalaisen ompelutekniikalla toteutetut työt viehättivät erilaisuudellaan ja veistoksissa oli monta hyvää ja kantaa ottavaa kuten kirkollinen www.taivas.com.

Lasimyymälästä ostin muutaman asetin ja juomalasin tiskikoneen nakertelemien tilalle. Monenmoisia varteenotettavia heräteostoksiakin näpeissä pyöri, mutta mukaan tarttui ainoastaan näpsäkän kokoinen Kovanaama-paistinpannu pieneen kokkaukseen.