Jo muutaman vuoden on pieni luontoaktiiviporukka suunnannut Hämeen mäntymetsiin ihastelemaan harvinaista kylmänkukkaa, joka lukeutuu erittäin uhanalaisiin lajeihin. Innostus lähti liikkeelle juuri tuosta, näyttävästä Kanta-Hämeen maakuntakukasta, jota vinkattiin löytyvän mm. Hattulan Parolasta (levinneisyyskartta), ja on myöhemmin laajentunut kasvin monenkirjaviin sukulaisiin. Tuli vinkki, että Tuuloksesta löytyy kylmänkukan ja kangasvuokon risteymää, joka rajatusta esiintymisestään johtuen on mahdollisesti vieläkin harvinaisempi kuin harvalukuinen hämäläinen.
Opastaulun kertomaa: Kylmänkukkaristeymä on monivuotinen, mätästävä ja syväjuurakkoinen valoisien mäntykankaiden kasvi. Se kukkii keväällä huhti-toukokuun vaihteessa. Se kasvaa vanhempiaan kookkaammaksi. Kukat ovat suuria ja vaaleanvioletteja; kangasvuokolla kukat ovat valkoisia ja hämeenkylmänkukalla sinisiä. Risteymällä osa lehdistä ja kangasvuokolla kaikki lehdet säilyvät vihreinä talven yli, hämeenkylmänkukan lehdet kuihtuvat syksyllä ja uudet kehittyvät kukkimisen jälkeen. Kasvien hedelmystöt ovat pehmeitä karvapalloja, mutta risteymällä siemenet jäävät kehittymättä.
Kukat olivat tänä vuonna harvassa ja pääosin kukkineita. Alueella on tehty harvennushakkuita, ja varoituskylteistä ja huomionauhoista huolimatta esiintymät ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Johtuiko tämän vuoden kato hakkuista ja valon lisääntymisestä alueella? Hattulassa on hakkuiden lisäksi riesana motocrossaajasukupolvi, joka kyntää syviä uria männikköön harvinaisista kasveista piittaamatta.
Alla viime vuoden kuvasatoa. Kangasvuokko ja kylmänkukka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti