Elämänlanka

Eilen oli pihailta. Puolisoni leikkasi nurmikon ja minä kitkin kukkamaita ja pensaiden alustoja, minkä kiukkuisilta hyttysiltä pystyin. Ja perattavaa totisesti riitti. Pari vuotta sitten, kun lehtikompostorin virkaa hoiti epämääräinen ja alati kasvava röykkiö piharakennuksen takana, tuo viehkeällä nimellään kosiskeleva kiusankappale ilmestyi kuin tyhjästä.

En tunnistanut kasvia sen alkaessa kauniin vihreänä suikertaa kompostikasan päällä. Koska tulokas levisi nopeasti ja valkokukkaisena suorastaan puhdisti maiseman, annoin sen pahaa aavistamatta jatkaa elämäänsä. Loppukesällä kasvin lonkerot ulottuivat jo orapihlaja-aitaan ja saivat oksat taipumaan. Ei taidakaan olla ihan harmiton kaveri tämä, tuumin, ja otin lajista selvää. Elämänlanka, isokierto eli karhunköynnös yksi haitallisista vieraslajeista, jotka tilaisuuden tullen valtaavat alaa ja tukahduttavat muut lajit alleen.

Kompostiröykkiö päätyi viime kesänä siirtolavalle ja paikalle rakennettiin kunnon lautakehikko pitämään kaikenkirjavat puutarhajätteet aisoissa ja edistämään maatumista. Se oli sen elämänlangan taru, uskoin, vaan toisin kävi. Ulkorakennuksen takana suikertaa taas ja ihan raja-aidan vieressä. Yritin kitkeä versot juuria myöten ja viskasin kaivetut lämpökompostorin 60 asteen kuumuuteen tuhoutumaan. Olisi kai pitänyt polttaa, kuten netin keskustelupalstoilla neuvotaan, ja samaan hengenvetoon kokemuksen syvällä rintaäänellä, ettei pahamaineisen nujertamiseen auta kitkemiset eikä roundupit. Yyh.

Näitä villisti leviäviä, syrjäyttäviä karkulaisia riittää. Lupiini on tuttu samoin jättiputki, mutta että haitallisia vieraslajeja on peräti 157 ja tarkkailtaviakin tai paikallisesti haitallisia 126. Suurin osa lajeista on toki viruksia ja sieniä, ja eläinmaailmakin saanut omansa joukkoon, hyönteisiä sun muita nilviäisiä ritirimpsuin sekä muutama kala ja nisäkäs, mutta kasvejakin kolmisenkymmentä per kategoria.