Kirja etenee aakkosjärjestyksessä eri tuotteiden epäkohtiin paneutuen ja vinkkaa, mistä löytyy aidot ja lisäaineettomat elintarvikkeet. Koska kirja on suomalaisiin oloihin muokattu, esimerkeissä seikkailee myös liuta tuttuja tuotemerkkejä. Mutta vilkaistaanpa.
”Oliivit ovat ensin vihreitä ja sitten, jos ne saavat olla puussa riittävän kauan, ne saavat erilaisia kauniita tummia sävyjä. Mutta huijausalalla ei ole aikaa antaa oliivien kypsyä vaan ne poimitaan, kun ne ovat vielä vihreitä. Ensin ne pannaan lipeäkylpyyn. Sen jälkeen ne käsitellään hapolla, joka muuttaa värin. Seuraavassa vaiheessa musta väri tasoitetaan rautaglukonaatilla E579. Pastöroinnin jälkeen ne enää pakataan purkkeihin ja myydään pahaa-aavistamattomille kuluttajille. Kovin suuri yllätys ei ole, että Rainbow'n, X-tran ja Euro Shopperin mustat oliivit on valmistettu tällä tavoin, mutta sama pätee arvostettuihinkin tuotemerkkeihin. Pirkan mustat kreikkalaiset Kalamata-oliivit ja Pirkan Luomu vihreitä ja mustia oliiveja eivät sisällä rautaglukonaattia.”
Oliivien lisäksi kirja paljasti monta muuta järkytystä, joita pahaksi onneksi löytyy myös omasta ruokakaapista.
Kikkomanin vähäsuolainen soijakastike ja Linkosuon grillimaustetut ruissipsit on molemmat ostettu terveellisyyden nimissä - vähän suolaa ja paljon kuitua - sen enempää miettimättä, mitä muuta tuotteet sisältävät. Syntyikin ajatus lisäaineettomasta viikosta. Koska moinen edellyttää tarkkaa suunnittelua ja perehtymistä tuoteselosteisiin sekä mahdollisesti vaalean leivän leipomista itse, kokeilu on paras sijoittaa loma-aikaan ja mieluiten kesään, jolloin puhdasta ruokaa pukkaa myös omasta pihasta. Sitä odotellessa kohti lisäaineettomampaa elämää.Kuva: Atar Kustannus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti