Vanha kansa lupaa kevättä kynttelistä, ehkä niin valoisuuden puolesta onkin, mutta kolme viikkoa pyhäpäivästä kului ennen kuin aurinko suostui sulattamaan lämpötilan lähelle nollaa. Heti kun pakkaset väistyivät, kissoilla alkoi karvanlähtö. Järkyttäviä määriä pehmeää aluskarvaa irtoaa kammatessa, eikä sekään auta, vaan tuota sähköistä villaa riittää runsain mitoin myös sohvalle ja vaatteisiin. Ilmastointiteippi on hyvä apu vaatteiden siistimisessä, mutta työ on tehtävä juuri ennen lähtöä.
On sitten hiihtokausikin puolivälissä, kun 500 km meni iltalenkillä rikki. Ei vaineskaan. Ei hiihdossa saa olla pakonomaisia tavoitteita, ei ajan eikä kilometrien suhteen, vaan sen verran hiihdetään, kun hyvältä tuntuu. Puolisoni on kuninkuusmatkan edellä, koska flunssa piti minut ladulta pois kolme kertaa ja lorvikatarri kaksi. Kilometrisaldo kasvaa vielä kuukauden päivät pitäen sisällään kahden viikon Lapin loman eli voinee puhua varsin hyvästä talvesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti