Myllyhiihto

"Jo kolme vuosikymmentä ylläsläiset suksenkärjet ovat keskiviikkoaamuisin kääntyneet määrätietoisesti kohti pohjoista, 47 kilometrin myllylenkki vaatii asennetta." Matkailuesitteen houkuttamana päätimme ottaa haasteen vastaan ja sujutella tuon totuttuun verrattuna mammuttimatkan. Mukavalta meno maistui, paljon uusia latuosuuksia, joissa sopivassa suhteessa nousuja ja laskuja, kumpuilevaa maastoa ja leppoisaa tasamaata. Tai no leppoisaa ja leppoisaa. Pitkä järviosuus, jossa taannoin paiste puraisi, oli nyt oikea tuulentuiverrustanner armottoman vastaisen pyryttäessä ladun lähes umpeen. Hiihdän yleensä edellä vauhdin säätäjänä, mutta tässä kohtaa puolisoni herrasmiehenä tarjoutui tuulenhalkaisijaksi. Kilttiä. Hänen selkänsä takana oli suloista sujutella. "Koti" lähestyi, omia rajoja oli koeteltu pitkällä laturetkellä ja se tuntui väsymyksenä, mutta jotain puuttui. Viidenkympin tolppa oli liian lähellä, vain kolme lisäkilometriä ja luku komistuisi tuntuvasti. Viimeiset mehut naamariin, kunniakierros Äkäslompolon jäällä ja kuninkuusmatkan hiihtäminen ensi kertaa elämässä oli tosiasia. Tänään sitten onkin jalka painanut.