Kolmas kokonainen päivä leirielämässä vaikkapa riparilla on pahin, sanotaan. Päivärutiinit ovat tulleet tutuksi ja niitä pitäisi sietää vielä viikko, tympäisee ja koti-ikävä vaivaa. Eräänlainen leiri on tämä lomakin. Rutiinit ovat rakentuneet ja kantavat päivästä toiseen, mutta miten estää fyysinen ja psyykkinen uuvahtaminen päivittäiseen hiihtämiseen?
Illat otetaan rennosti, nukkumaan mennään ennen kymmentä ja nukutaan niin pitkään kuin uni maittaa yleensä seitsemään kahdeksaan. Runsas aamupala ja ladulle kymmenen jälkeen. Evääksi termarillinen kuumaa mehua, ruisleipää ja välipalapatukoita. Kämpille tultua kourallinen suolapähkinöitä ja vettä, suihkun jälkeen tuhti päivällinen - neljän hengen annokset syödään kahteen pekkaan - ja vettä. Ruokalevon jälkeen perusteellinen venyttely ja vettä. Illalla hartiahieronta, hieromme toistemme yläselän, koska venyttely ei tepsi kaikkiin kiristyksiin, ja vettä. Vielä iltapala ja - ei enää vettä vaan piikkimatolla makoilua. Lääkkeenä jaksamiseen on siis lepo ja tankkaus, jossa vesi, leipä ja suola tärkeässä osassa, sekä lihashuolto. Näillä mennään kohti huomista ja lenkkiä, joka vaatii myös asennetta. Ans kattoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti