Viinan viemää

Seuraavat kaksi viikkoa Suomi juo, uutisoi Aamulehti ennen pääsiäispyhiä. Harvinainen kevään juhlakausi, pääsiäinen ja vappu käsi kädessä, nostaa alkoholinmyyntiä roimasti ja suomalaiskoteihin kannetaan noin 1360 000 litraa enemmän ilolientä kuin normiviikkoina.

Alkon ennusteen mukaan pääsiäisviikolla myynti kasvaa 30 % kiitos punaviinin, jota lammaspaistin kyytipojaksi ostetaan, kun taas vappuviikolla 1,4 miljoonaa asiakasta pistää vieläkin paremmaksi: myynti kasvaa lähes 50 % ja valtion kassaan kilahtaa noin 11 miljoonan euron lisäpotti. Mene ja tiedä, miten kävi.

Eilisessä lehdessä varoiteltiin ryyppyputken riskistä ja samaan hengenvetoon todettiin, että A-klinikoilla ja työterveysasemilla on ensi viikolla ruuhkaa. Tänään puolestaan listattiin kahdeksan hyvää syytä olla vappuna raitiina.

On sitä ennenkin viinasta rätinkiä pidetty. Jos ei kulutusluvuista, niin seurauksista ainakin. Ja millä foorumilla. Hauska on tietää, mitä vuoden 1701 virsikirja kertoo juopumuksesta ja sen lieveilmiöistä. Neljätoistasäkeistöinen raittiusvirsi ajan hengen mukaan pelottelee juomaria helvetin tulella, mutta myös viinanpirun aikaansaamilla ajallisen elämän kauhuilla.

Kanssans’ kaikki pahat tavat tuo,
Häpiän, riettaan muun menon,
Kuin aina kilvan juomaa juo,
Itsens’ vie hulluun eloon,
Riidat saattaa matkaan, murhat,
Vahingot, vaivat nurjat,
Äkilt’ omat surkiat surmat,
Sen näyttävät esikuvat kurjat.

Vesi-taudit, ruumiin tuskat,
Rinnan ahdistus, pään pakko,
Pahat puuskat, häijyt yskät,
Posken rypyt ja jako,
Kätten väristys, kasvoin kohistus,
Hengen myös häijy haju,
Silmäin puna, paha pullistus,
Näin ylön juomisest’ hajoo.

Jää nykyvirsikirja kielikuvissa toiseksi. Vanhaksi virsikirjaksikin kutsuttu eepos alkuperäiseltä nimeltään Uusi Suomenkielinen Wirsi-Kirja Niiden Cappalden canssa, jotca siihen tulevat oli käytössä huimat 175 vuotta. Se oli oikea tietopankki ”kappaleineen”. Liiteosastosta löytyi katekismusta ja rukouskirjaa, kirkollisten toimitusten ja jumalanpalvelusten kaavoja, pyhäpäivien tekstejä ja kalenteri maailmanhistorian merkkitapahtumista, vain tuiki tärkeät nuotit puuttuivat. Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja virsisävelmineen ilmestyi vuoden kuluttua tekstiversiosta, mikä kirjan koko elinkaarta ajatellen oli varsin vikkelä aikataulu. Ja mikä merkillisintä, kyseistä virsikirjaa käytetään vielä tietyissä piireissä Länsi-Suomessa. Iloisesti valpurina veisatkaam! Viinan voimalla tahi ilman.