Freelancertyöskentelyn haittapuolena on se, että lomaa on joko liikaa tai liian vähän. Tämän kesän kertynyt lomaoikeus on kokonaista viisi päivää. Vapaita hamstraamalla sentään mahdollistui kahden viikon yhtäjaksoinen paussi, ehdoton minimi, jolla nollata nuppi.
Tänään aamupäivällä hääräsin vielä pihamessussa. Juhannuksen jälkeisen yhdeksän päivän rippileirin kylkiäisenä saadun kesäflunssan rippeet saivat aikaan sen, että olo pappilan pihalla oli kuin orvolla pirulla. Eipä silti, tunne on tuttu matkan varrelta ja kalvaa aika ajoin.
Lomaa on hyvä suunnitella etukäteen, muttei liikaa. Äkkilähdöille on hyvä jättää tilaa samoin pelkälle olemiselle. Suurista hyveistä pyhä huolettomuus ja jalo joutilaisuus sopivat lomalaisen huoneentauluun. Rakkaani lomailee samaan aikaan, joten edellytykset hyvälle ja rentouttavalle lomalle ovat olemassa.
Mitä suunnitelmiin tulee niin ainakin liikuntaa, hölkkää, pyöräilyä ja taijia innon ja säiden mukaan. Mattopyykillekin mieli halajaa. Onko palkitsevampaa kuin pesun jäljiltä hehkuvat matot, mäntysuovan tuoksu ja kunnon kahvit urakan päälle! Jossain vaiheessa lomaa junalla Kotkaan, ehdottomasti vasta meripäivähumun laannuttua, siellä pari päivää merituulia haistellen ja nähtävyyksiin tutustuen. Vielä kaksi varmaa lomaan mahtuu: tädin hautajaiset Keski-Suomessa ja asuntomessut Valkeakoskella.
Ja nyt työkänny kahdeksi viikoksi kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti