Kesä koettelee

En ole koskaan ollut mikään kesäihminen. Toki nautin vehreydestä ja kukkaloistosta, mutta lämpö ja valoisuus alkaa yleensä pidemmän päälle käydä hermoille. Viime päivinä tuota ongelmaa ei ole ollut, koska sää on ollut lähes syksyinen. Mikä mainio syy kääriytyä vilttiin, tehdä ristikoita ja notkua netissä. Kolmeen päivään en ole pistänyt nokkaani ulos. Olo on kieltämättä nuutunut ja saamattomuus soimaa, mutta silti mikään ryhtiliike ei innosta. Tai innostaa yksi. Vaikka kesäkuun liikunnat tuli talsittua Tuusulassa alkukuusta ja luontoa ihmeteltyä kukkaretkellä viikko sitten, metsän kutsu soi vahvana, suunnaksi voisi ottaa vaikka Seitsemisen.

Metsässä samoilu vaikuttaa myönteisesti elintoimintoihin: verenpaine laskee ja lihasjännitys vähenee. Koska luonto vie huomion pois suorittamisesta, stressihormonin eritys vähenee, ihminen rauhoittuu ja rentoutuu. Myös luonnon yksityiskohtien havainnointi antaa mielihyvää. Metsä­retken jälkeen kyky selviytyä arjen haasteista paranee. 

Suopursu kukkii.